Sis. mainoslinkkejä
Well hello vanhat kunnon ASUKUVAT! Tällaisia täällä mun blogissa joskus oli, jos joku vielä muistaa.
Varma kevään merkki on ainakin se, että olen uskaltanut kuoriutua nilkkamittaisen untuvatoppatakin sisältä. Palelen kyllä sen verran helposti, etten vieläkään uskalla ulkoilla ilman toppatakkia, vaan olen vaihtanut untuvatoppatakin vähän ohuempaan toppatakkiin. Mutta muunlaisiin menoihin kyllä voi jo pukea ohutta kevättakkiakin, aika ihanaa!
Keräilin edelliseen postaukseen joitain mun omia takkilemppareita kevään uutuuksista ja tilasin niistä itselleni tämän hauskan teddytakin. Oikeasti takki on kauniin luonnonvalkoinen, ei aivan näin vitivalkoinen miltä se näissä kuvissa näyttää. Tässä ei ole ollenkaan vuorta, eli sopii hyvin lämpöisiin kevätpäiviin ja voisi ehkä mennä talvella vaikka neuletakin asemasta sisälläkin. Ja jos mitoitus kiinnostaa, niin takki on oversize mallinen ja mulla on tämä koossa 34/36 (samaa kokoa käytän muissakin Elloksen takeissa). Niin ja tämä tosiaan edelleen -25% alessakin!
Kevään tulon huomaa vaatekerrosten vähenemisen lisäksi myös siitä, etten yhtään malttaisi olla kotona. Suunnittelen kuumeisesti tulevan kesän reissuja (vaikka nykyään jokaiseen suunnitelmaan kuuluukin lisätä ”jos”, sillä mikään ei ole nykyään varmaa) ja mietin mitä kivaa voitaisiin tehdä koko perheen kanssa tulevina viikonloppuina. Tai sitten se on vain tämä synkkä maailmantilanne.
Tuntuu, että juuri nyt kaipaan kaikkea piristävää omaan elämääni. Tällaisia suloisia teddytakkeja, lounasdeittejä miehen kanssa (miten nerokas tapa viettää kahdenkeskistä aikaa, kun lastenhoitokuvioista vastaavat päiväkoti ja koulu!) ja pastellisävyisiä asioita meidän kotiin.
Ja vähemmän doomscrollausta. Ah, miksi se onkin niin vaikeaa? Haluan kyllä pysyä maailman menosta kärryllä, mutta en usko, että on tarpeellista (tai omaa hyvinvointiani edistävää) selailla samoja karmeita uutisia useita kertoja päivässä.
Aurinkoista viikkoa!
IHANIN KEVÄTTAKKI
Sis. mainoslinkkejä
Tilasin pari (vai kolme?) vuotta sitten tämän ihanan hattaraisen kevättakin. Tää myytiin silloin aivan salamana loppuun ja näin on käynyt myös jokainen kevät tämän jälkeen. Tätä takkia on nimittäin aina keväisin tullut muutamassa ihanassa värissä, mutta koot on näistä mennyt aina tosi nopsaa.
Ja arvatkaas mitä! NYT tätä takkia taas saa! Tämän kevään värit ovat takuuvarma musta, ihana harmaanvihreä (tää on ehkä mun lemppari näistä!) ja kaunis koralli (tästä jo useat koot loppu). Kannattaa siis olla nopeasti asialla, jos tänä keväänä haluaa tämän takin tilata. Just nyt takista saa myös mukavan alen, sillä suuri osa Ellos-valikoiman kevään uutuuksista on nyt -25% alessa!
Mä ihastuin tähän takkiin siksi, että ajattelin tämän olevan sellainen kätevä ”yleistakki”, joka sopii vähän joka tilanteeseen. Ja sellainen tämä on ollutkin. Hyvillä ominaisuuksilla varustettu tekninen takki sopii mainiosti ulkoiluun, sillä tämä on mm. vettä hylkivä, hengittävä ja tärkeimmät saumat on teipattu. Kaunis takki sopii myös muuhun menoon, joten tämä ei mun mielestä ole pelkästään ulkoilutakki. Tykkään juuri tällaisista monikäyttöisistä vaatteista, jotka käyvät useaan eri tilanteeseen.
Tykkään myös takin pitkästä mallista, sillä mulla on aika usein housujen sijaan leggarit tai sukkahousut (mekon tai tunikan kanssa), enkä tykkää käyttää esim. sukkahousujen ja mekon kanssa vyötärömittaista takkia, vaan tykkään, että takki tulee reilusti takapuolen alle. Kaikinpuolin siis IHANA ja monikäyttöinen takki. Tämän kevään värit löydät täältä. Vähän harmittavasti tällaista hempeää vaaleanpunaista ei tänä keväänä löydy, MUTTA vastaavaa takkia lyhyemmän mallisena löytyy myös vaaleanpunaisena! Lyhyt takki löytyy täältä.
Tässä alla vielä kuvat näistä tämän kevään väreistä. Just nyt tosiaan takki -25% ja takin löydät täältä.
Aika ihania muitakin kevättakkeja on tullut valikoimaan! Keräsin tähän alle joitain omia lemppareitani ja nämäkin ovat nyt -25% alessa. (alla linkit takkeihin)
Tekninen toppaamaton parkatakki. Tätä löytyy mustana ja beigenä.
Lyhyt kuoritakki. Tätä löytyy vihreänä ja ihanan pirteänä korallina. Tämä on vastaava kuin tuo mun pitkä takki, mutta vain lyhyempänä. Ja hei SOS SOS! Tätä (tai ainakin aivan saman näköistä) löytyy nyt myös mustana, VAALEANPUNAISENA ja beigenä. Nämä värit löydät täältä.
Oversize-mallinen teddytakki. IHANA!
Tikattu kevyttoppatakki. Tätä takkia löytyy mustana ja beigenä.
Tässä tosiaan vain muutamia mun lemppareita, koko jättimäisen takkivalikoiman löydät täältä.
Mukavaa viikkoa!
ENSIKERTALAISET OOPPERASSA
Olin varannut lapsille hiihtolomaylläriksi hotellihuoneen yhdeksi yöksi Tampereen keskustasta. Esikoinen aina välillä toivoo, että yövyttäisiin jossain hotellissa Tampereella ja koska miehellä ei ole samaan aikaan lasten kanssa lomaa, tuntui hotelliyö Tampereella lähes nerokkaalta idealta. Saataisiin vähän vaihtelua meidän tavalliseen arkeen ja myös mies voisi osallistua meidän minilomalle töidensä lomassa.
Meillä ei alunperin ollut mitään sen kummempia suunnitelmia tuolle hotellireissulle. Käytäisiin jossain syömässä, haahuiltaisiin ehkä kaupungilla ja saatettaisiin illalla pulahtaa hotellin uima-altaalle.
Sain kuitenkin sattumalta juuri tuolle samalle illalle kutsun Tampere-talossa esitettävään Taikahuilu-oopperan ennakkonäytökseen. Miten mukavaa, tästähän tulikin sitten oopperamatka! En ollut KOSKAAN aikaisemmin käynyt oopperassa! Seurakseni sain toisen ensikertalaisen, 10-vuotiaan esikoiseni.
Koska mulla ei oikein ollut juuri minkäänlaista käsitystä oopperasta, googlailin vähän etukäteen mitä meillä mahdollisesti olisi edessä. Opin muun muassa, että oopperat tekstitetään, eli oopperan sanat kulkevat koko esityksen ajan näyttämön ylälaidassa. Opin myös, että juuri Taikahuilu on sopiva teos myös meille ensikertalaisille. Taikahuilu ei ollut mulle millään tavalla tuttu etukäteen, joten tutustuin myös hieman oopperan juoneen. Ehkäpä siitä olisi hyötyä oopperaa seuratessa. Kaikesta tästä etukäteen googlettelusta huolimatta en oikein siltikään tiennyt mitä illalta odottaa. Ensimmäinen kerta oopperassa vähän jännittikin, mutta samaan aikaan odotin innolla mitä tuleman pitää.
Niinpä sitten illalla hotellihuoneessa muiden kaivellessa uikkareitaan matkatavaroiden seasta valmistauduttiin me esikoisen kanssa lähtemään oopperaan.
Pikkuveli oli hieman huolissaan, ettei isoveljelle käy samoin kuin Aku Ankalle, joka aina nukahtaa oopperaan, heh. Toki itsekin mietin onko 10-vuotias poika varsinaista kohderyhmää, mutta toisaalta juuri tämä lapsi on aina innoissaan lähdössä kaikenlaisiin kulttuuririentoihin, oli sitten kyseessä puistokonsertti, teatteriesitys tai museovierailu. Tai vaikka sitten ooppera!
Tampere-taloon perille päästyämme kilistelimme Haru-baarissa kuohuvalla ja pillimehulla ja kuultiin, että moni muukin oli tullut oopperaan ensimmäistä kertaa ikinä. Huh, ei oltukaan ainoita ensikertalaisia!
Etsimme Isosta salista paikkamme ja pian oopperan ensisävelet kajahtivatkin ilmoille. Oltiin juteltu esikoisen kanssa etukäteen siitä millaista oopperassa olisi (siis täysin sen perusteella, mitä olin juuri hetki sitten googletellut), mutta sitä en ollut hoksannut kertoa, että oopperassa soittaa oikea orkesteri. Tämä yllättikin lapsen, ”noin paljon soittajia, wau!”.
Ehkä juuri omasta oopperakokemattomuudesta johtuen esitystä oli mun mielestä ensimmäisen näytöksen aikana välillä vähän vaikea seurata, enkä aivan koko aikaa pysynyt kärryillä siitä mitä oopperassa tapahtuu. Orkesterin soittama musiikki oli kuitenkin lumoavaa ja esiintyjät lavalla todella taitavia.
Toinen näytös veikin mukanaan aivan toisella tavalla! Välillä saatiin nauraa, välillä lumouduttiin upeasta lavastuksesta ja tietenkin kauniista musiikista. Tuon kolmetuntisen aikana nähtiin lavalla vaikka mitä! Kuultiin upeaa musiikkia, nähtiin huikea määrä todella taitavia esiintyjiä, lavastus oli välillä aivan lumoavan kaunis, oli kimallusta, ihania värejä, taikuutta, huumoria ja lohikäärmekin nähtiin lavalla aivan oopperan alussa.
Esityksen jälkeen yritin kysellä seuralaiseltani kommentteja, mutta en saanut oikein mitään irti. Kerroin, että sekin on ihan ok, jos oopperassa oli tylsää, mutta ei kuulemma ollut. Saisin kuulemma joskus muulloinkin lapsesta oopperaseuraa!
Olihan tuo kolme tuntia (väliajan kanssa) pitkä aika istua oopperan katsomossa, mutta hienosti lapsi jaksoi. Välillä esitys vei lapsen mukanaan, mutta pari kertaa lapsi kysyi koska ooppera loppuu. Mozartin Taikahuilu-satuooppera sopii koko perheelle ja suositusikä tälle on 5 vuotta. On varmaan paljon lapsesta kiinni minkä ikäisen lapsen kanssa oopperaa voi mennä katsomaan. En usko, että meidän 7-vuotias kuopus olisi tätä välttämättä jaksanut seurata, mutta moni muu saman ikäinen varmasti jaksaisikin. 10-vuotiaan kanssa tämä oli mukava yhteinen uusi kokemus ja olipa mukava viettää välillä aikaa lapsen kanssa aivan kahdestaan. Tämän kokemuksen jälkeen lähtisin kyllä itsekin mielelläni toisenkin kerran oopperaan!
Taikahuilu-oopperan ensi-ilta Tampere-talon Isossa salissa on huomenna keskiviikkona, lisätietoja löytyy täältä.
Kiitos Tampere-talo kutsusta ja lipuista!