Rakastan kevättä! Pidän kyllä oikeastaan kaikista vuodenajoista silloin, kun ne ovat alkamassa. Alkukesä on ihanaa aikaa, kun koko tuleva kuuma ja aurinkoinen kesä on vasta edessä! Alkusyksyn värikkyys on superkaunista ja synkän marraskuun jälkeen alkavaa lumista talvea ei oikein malttaisi edes odottaa.
Mutta tässä keväässä on kuitenkin jotain erityistä. Tämä on vähän kuin vuodenvaihde tai maanantai (olenko muuten ainoa, kenen lempipäivä on maanantai? Toinen lemppari on kyllä perjantai, mutta maantait on ihania!), sellainen uuden alku, jolloin kaikki on mahdollista.
Keväässä ihaninta on mun mielestä…
Värit! Joka kevät näihin aikoihin ilmestyy kauppojen hyllyille kaikkea pastellisävyistä. RAKASTAN pastellivärejä ja värit on mulle muutenkin supertärkeitä (vähän kuin ilma tai ruoka, en voisi elää ilman!), joten tää kevät on värien suhteen mulle aivan superkivaa aikaa. Kaikki sisustushankinnat mun kannattaakin tehdä aina keväisin, kun valikoima on meidän kodin kannalta parhaimmillaan.
Lämpö. Ai että miten ihanasti aurinko jo lämmittää! Ja SILTI olen monta kertaa lähtenyt vielä kevyttoppatakissa ulkoilemaan, kun en vaan millään ole meinannut uskoa, että ulkona ihan oikesti jo tarkenee kevätkamppeilla.
VALO! Tää on kyllä yksi kevään parhaimmista asioista! Kestäisin vaikka kuinka kovaa pakkasta (vaikka en edes siedä kylmää), mutta se talven pimeys vie musta kaiken energian. Eihän silloin edes näe mitään!
Kesäsuunnitelmat. Meillä ei ole vielä mitään suunnitelmia tulevalle kesälle, enkä nyt oikeastaan tiedä onko se ihanaa vai inhottavaa. Tai on meillä joitain suunnitelmia (esim. black fridaysta ostettuja lippuja kivoihin kesäkohteisiin, joku on menossa leirille, yksi kesäkerhoon jne), mutta sellainen THE kesäsuunnitelma vielä puuttuu. Olisi IHANAA lähteä jonnekin matkalle, mutta en tiedä vielä onko se aikatauluhommien takia mahdollista. Katsotaan!
Terassikausi. Omakotitaloasumisen parhaita puolia on oma terassi (ja tietty piha), enkä malttaisi odottaa, että saadaan kalusteet terassille ja talvella alennusmyynnistä ostettu pizzauuni käyttöön. Ehkä mun kesäsuunnitelma onkin istua terassilla ja syödä pizzaa.
Ulkoilu. Ulkoilen toki läpi vuoden, mutta kyllä vaan näin keväällä tulee oltua paljon enemmän ulkona kuin talvella. Lenkit ovat pidentyneet, kahvit juotu jo ulkorappusilla istuskellen (koska ne terassikamat vieläkin kasaamatta) ja tietenkin lasten kanssa on paljon mukavampi olla ulkona, kun siellä on lämmintä ja valoisaa.
Tsemppi. En tiedä mikä kevättaika sen saa aikaan, mutta ainakin mulle tulee keväisin ihana tsemppi panostaa omaan hyvinvointiin (tai ehkä se on vain se, kun huomaa, että polkupyörällä ajo onkin yllättävän raskasta, kun talven aikana KAIKKI voima on jotenkin jännästi haihtunut reisistä). Haluan aloittaa (TAAS, kuten joka kevät) juoksuharrastuksen, lopettaa sokerinsyönnin (kohta jo kaksi viikkoa takana!), välttää turhia hiilareita (no tää on jo liian vaikeaa mulle) ja tehdä kaikkea muuta terveellistä.
Ja ne inhokit…
Katupöly. Aargh miten ärsyttävää on kävellä kaduilla, kun hampaissa narsuu hiekka.
Siitepöly. Tämä on varmasti jokaisen siitepölyallergikon kammotusaikaa, vaikka muuten kevät mukava onkin.
Nuhruisuus. Ainakin musta tuntuu, että olen jotenkin ihan nuhruinen talven jäljiltä. Olen kyllä kosteuttanut ihoani, käyttänyt seerumeita, käynyt säännöllisesti kynsihuolloissa ja vaikka mitä, mutta silti kaipaan jotan kevätfreesausta. Varasinkin juuri kasvohoidon, jalkahoidon, ripsien kestotaivutuksen ja kulmien laminoinnin. Katsotaan onko olo freesimpi näiden jälkeen. Parasta kyllä olisi olla, hah!
Kivaa viikkoa!
IHANIEN ASIOIDEN LISTA
En varmasti ole ainoa, jota maailmantilanne välillä ahdistaa. Keksisin heti sata kurjaa asiaa aina Euroopan turvallisuustilanteesta inflaatioon tai energiakriisiin, mutta päätinkin laatia ihanien asioiden listan. Sillä juuri kaikkea ihanaa, piristävää ja lohdullista ainakin mä kaipaan nyt elämääni!
♥ Taco. Ollaan eletty nyt koirallista arkea jo kohta kolme kuukautta ja ollaan kyllä kaikki niin onnellisia, että Taco tuli meille. Esikoinen juuri miettikin, että millaistahan elämä edes olisi ilman Tacoa!
♥ Neulominen. Muistin juuri, että MÄHÄN innostuin viime syksynä neulomisesta ja opettelin mm. youtube-videoiden avulla luomaan silmukoita, heh. En kyllä aio jättää tuota innostusta vain yhteen syksyyn, vaan etsin puikot ja langat ja laitan taas kutimet heilumaan. Viime vuonna puikoilta tipahteli kaulureita ja ehkä tänä syksynä saan valmiiksi pipon, josta koko innostus sai alkunsa, hah!
♥ Juhlat! Meillä osuu syksyyn aina useat juhlat ja se jos mikä piristää arkea ja vie ajatuksia muualle. Ja koska aina on hyvä syy pienille kemuille, ajateltiin tänän viikonloppuna viettää Tacon puolivuotissynttäreitä! Viime viikolla vietettiin poikien tuplasynttäreitä ja ensi viikolla onkin kuopuksen kaverikemujen aika (ja liuta muitakin juhlia on jo tiedossa!).
♥ Syksy. Rakastan tällaista värikästä, sateetonta ja lämmintä syksyä. Tää syksy on ollut jotenkin erityisen kaunis ja on ollut IHANAA kulkea koiran kanssa metsälenkeillä. Toivottavasti tätä kestää vielä kauan, ennen kuin ne loppusyksyn synkät ja sateiset kelit alkavat (tai toivottavasti ei alakaan, vaan siirryttäisiin suoraan pakkaskeleihin).
♥ Arki. Kesä oli ihana, mutta loppukesästä jo vähän odotin alkavaa syksyä ja uudenlaista arkea. Ekat viikot meni vähän kaikenlaisessa hässäkässä, kun totuteltiin taas koulurytmiin, aloiteltiin kesän jälkeen harrastuksia, oli vanhempainillat ja kaikkea muuta. Mutta nyt arki rullaa ihanan vaivattomasti. On juuri sopivasti omaa aikaa, perheaikaa ja kaikenlaista aikaa.
♥ Lomahaaveet. Esikoisella on jatkuvasti matkakuumetta, eikä se varsinaisesti ole auttanut mun oloa, sillä matkakuumeilen kyllä itsekin. Olisi ihanaa lähteä syksyiseen Disneylandiin tai pitkästä aikaa vaikka Lontooseen, kun lapsetkin ovat jo isompia. Löhölomailija en ole, mutta jokin sopivasti aktiivinen ja samalla rento loma olisi ihana! Mitään lomareissua ei kyllä nyt oikeasti ole suunnitteilla aivan lähikuukausille, mutta onneksi voi jo suunnitella ja haaveilla tulevista reissuista!
♥ Koti. Olen aina tykännyt pastellisävyistä sisustuksessa, mutta tänä syksynä olen erityisen paljon kaivannut jotain söpöä ja piristävää kotiin. En kyllä ole tainnut kovinkaan paljoa mitään uutta ostaa (niitä olohuoneen printtejä ja joitain yksittäisiä koristetyynyjä lukuunottamatta), vaan iloinnut kaikesta jo olemassa olevasta ihanasta, jota meidän kodista löytyy. Keväällä tilatut pastellisävyiset astiat hymyilyttävät päivittäin ja miehen kesällä maalaama lilan värinen vaatekaappi makuuhuoneessa ilahduttaa edelleen.
♥ Kännykän off-nappi! Myönnän, että en ole vielä uskaltanut käyttää, mutta pidin jo (melkein) yhden päivän mittaisen uutispaaston! Maailman tapahtumat kiinnostavat ja haluan tietää kaiken (oleellisen), mutta samaan aikaan lähes pelkät kurjat uutiset kuormittavat ja saavat mielen harmaaksi. En usko, että jään mistään tärkeästä paitsi, vaikka vähentäisinkin uutisten seuraamista. Ainakin kaiken omaan elämääni vaikuttavan kuulen varmasti tarvittaessa muutakin kautta.
Ihanaa päivää!
KOHTA MEITÄ ON SEITSEMÄN!
Meillä on viime aikoina toivottu pupua, ponia ja koiraa. Koiraa eniten ja onneksi, sillä olin sellaisen laittanut (lapsille kertomatta) tilaukseen jo kauan aikaa sitten, ehkä viime syksynä tai joskus.
Omasta puolestani meille riittää oikein mainiosti tällä hetkellä kuopuksen huoneessa asusteleva Joseph-pupu ja poneista taas en tiedä yhtikäs mitään! Arvelen kuitenkin, ettei tällainen tiheästi rakennettu omakotitaloalue ole ehkä paras paikka ponin pitämiselle. Vaikka onhan meillä toki se ihanin leikkimökki, joka voisi kyllä soveltua myös yhdelle ponille talliksikin (jep, en todellakaan tiedä ponien pitämisestä yhtään mitään). Käydään kyllä lasten kanssa ratsastamassa poneilla, mutta ehkä juuri tässä piileekin ratsastusharrastuksen nerokkuus: Maksua vastaan poneilla voi ratsastaa, niitä saa harjata, kavioita putsata ja poneja taluttaa aitauksesta ratsastettavaksi ja myöhemmin taas takaisin aitaukseen. Ja joku MUU huolehtii sitten kaikesta muusta mitä ponin pitämiseen ja hoitoon kuuluu.
Mutta koirista onneksi tiedän jotain. Muutakin kuin sen, että KAIKKI koiranpennut on aivan hurjan söpöjä ja ihania! Meillä on ollut aikaisemmin neljä koiraa, joista ensimmäinen tuli meille aivan 2000-luvun alussa. Ja sitten aina noin parin vuoden välein lauma kasvoi yhdellä, kunnes lopulta meillä oli neljä pientä valkoista terrieriä. Tästä on kuitenkin jo sen verran aikaa, että jouduttiin luopumaan viimeisestäkin lähes 15-vuoden ikäisestä karvakuonosta jo aikaa sitten.
Jo tuolloin mietin, että koiranpennun aika voisi olla sitten, kun lapset ovat vähän isompia. Ehkä koululaisia. Ei siksi, että toivoisin lasten ulkoiluttavan ja hoitavan koiraa, vaan siksi, ettei mun tarvitse ulkoiluttaa sekä lapsia, että koiraa! Toki ulkoillaan kaikki yhdessäkin, mutta pääasiassa lapset ulkoilevat jo itse omien kavereidensa kanssa.
Aika ihanaa, että KAIKKI lapset ovat toivoneet meille koiraa aivan hurjan paljon ilman, että ovat tienneet omista pentuaikeistani yhtään mitään. Koirasta on puhuttu ellei päivittäin, niin vähintään viikottain. Olikin aika ihanaa päästä vihdoin kertomaan lapsille, että meille todellakin tulee oma koira!
Muutama päivä sitten päästiin katsomaan koiranpentuja, joista yksi muuttaa meille kesällä. Ei oikein maltettaisi odottaakaan, että saadaan uusi perheenjäsen kotiin, mutta nyt vain pitää vielä odotella, sillä tässä olisi yksi kesäreissukin hoidettavana (jota myös odotetaan paljon!) vielä sitä ennen. Luulen kuitenkin, että aika menee nopsaa ja nyt on ainakin hyvin aikaa tehdä kaikenlaisia hankintoja pentua varten. Meiltä nimittäin puuttuu vielä ainakin peti ja haluaisin myös löytää jotkut ihanat vesi- ja ruokakipot. Ai niin, ja nimi myös!
Aurinkoista päivää!